Kela ja HUS Psykiatria ovat aloittaneet yhteisen psykoterapian kehittämishankkeen, jossa Kelan kuntoutuspsykoterapiat kirjataan HUSin psykoterapian laaturekisteriin. Rekisteri tuottaa yhteenvedon siihen sisältyvien kyselyiden ja oiremittareiden tuloksista. Tulokset auttavat arvioimaan terapian vaikuttavuutta.

”Systemaattinen psykoterapioiden laadun ja vaikuttavuuden osoittaminen on tärkeä keino parantaa psykoterapioiden saatavuutta. Haluamme, että meiltä voidaan jatkossa tarjota yhtä laadukasta palvelua kuin terveydenhuollosta”, kertovat suunnittelijat Eija Lehtinen ja Virpi Palomäki Kelasta.

Kuntoutuspsykoterapian laaturekistereistä Kelalla ei ole aiempaa kokemusta, mutta “alkuun on päästy hyvin”.

HUS: Psykoterapiaa voi kehittää vain luotettavan tiedon varassa

HUSissa psykoterapian laaturekisterin käyttö alkoi syyskuussa 2018. Keskeinen tavoite on saada tietoa hoidon toteutumisesta ja tehosta.

”Tähän asti käyttökelpoista tietoa on ollut huonosti saatavilla. Psykoterapia hoitomuotona on paljon esillä, ja sen kehittäminen vaatii pohjaksi luotettavaa tietoa”, perustelee HUSin ylilääkäri Suoma Saarni laaturekisterin käyttöönottoa.

”Laaturekisteriseurannassa on jo Kelan terapiassa käyviä, mutta toivomme, että Kelan terapeutit tulisivat tähän aktiivisesti mukaan. Iso osa Kela-kuntoutuspsykoterapiaan lähtevistä ei tule HUSilta.”

Sekä Kelassa että HUSissa pidetään tärkeänä, että kaikki psykoterapia kuuluisi tulevaisuudessa yhdenmukaiseen laadunvalvonnan piiriin. Laaturekisterin käyttö onkin laajenemassa useisiin sairaanhoitopiireihin ympäri Suomen.

Rekisteri kehittyy asiakkaiden toiveiden mukaan

Psykoterapian laaturekisterin toimittamisesta ja teknisestä kehittämisestä vastaa BCB Medical. Rekisteri kattaa kolme erikoisalaa: lapset, nuoret ja aikuiset. Aikuisilla on myös käytössä Omavointi-palvelu, jossa tietoja voi syöttää itsenäisesti. Muuten tiedot syötetään yhdessä terapeutin kanssa.

”Käytännössä laaturekisteri syntyy siten, että me BCB Medicalilla määrittelemme kliinisten asiantuntijoiden kanssa esimerkiksi, mistä kaikesta dataa halutaan saada, kuka kirjaa tiedot ja otetaanko potilas mukaan. Usein autamme mallintamaan rekisterin käyttöä, sillä käyttäjän on ymmärrettävä, miten rekisteri toimii”, kertoo asiakasvastaava Niina Hamström BCB Medicalilta.

Palveluun kuuluu olennaisesti myös integraatio olemassa oleviin tietojärjestelmiin.

”Kun hoitomuoto kehittyy tai käyttäjiltä tulee toiveita, rekisteriä kehitetään ja päivitetään. Me BCB:llä kuuntelemme tarpeita, ja järjestelmiä kehitetään sen mukaan”, sanoo asiakasvastaava Eija Mellin.

Ensimmäisen vuoden kokemukset rohkaisevia

HUSilla ensimmäisen 12 kuukauden käyttökokemukset ovat olleet positiivisia. Henkilökunta on oppinut käyttämään rekisteriä ja syöttämään tietoja. Osalle terapeuteista käyttö on ollut helppoa, osalle vähän vaikeampaa.

”Olemme jännittävässä vaiheessa, kun pääsemme koeponnistamaan, mitä saamme rekisteristä ulos. Nyt jo näemme, millaisia määriä ja mitä diagnooseja meillä on. Olemme siis optimistisia mutta vielä vähän odottavalla kannalla”, Suoma Saarni kuvailee.

Myös muualla maailmassa tehdään rutiininomaista hoidon laadun mittaamista. Suomalaisessa psykoterapian laaturekisteriyhteistyössä on kuitenkin eräs hyödyllinen erityispiirre.

”Meidän rekisterissämme ainutlaatuista on, että esimerkiksi yhteistyösuhteen laadusta kysytään sekä terapeutilta että potilaalta. Potilaat saavat antaa palautetta terapiasuhteesta eivätkä vain oireista. Se on hyvä lisää kokonaisuuteen”, Saarni sanoo.