Suomeen rakennetaan kansallista selkäkirurgian rekisteriä

Suomen Selkäkirurgiyhdistys on yhteistyössä BCB Medicalin kanssa rakentanut tautikohtaisen rekisterin selkäkirurgian seurantaan. Ortopedi Liisa Pekkanen korostaa potilailta saatavan tiedon merkitystä kansallisessa vertailussa.

– Ennen uutta selkäkirurgian rekisteriä meillä on toki ollut käytössä erilaisia viranomaisrekistereitä siitä, paljonko leikkauksia tehdään ja missä yksiköissä. Mutta niistä on kokonaan puuttunut potilaan ääni: mikä on ollut taudin vaikeusaste, millaista hyötyä potilas kokee saaneensa toimenpiteestä ja miten hän on leikkauksesta toipunut. Se on ratkaisevaa: kokeeko potilas saaneensa hyötyä operaatiosta, korostaa Liisa Pekkanen.

Liisa Pekkanen
Ortopedi Liisa Pekkanen

Potilailta kerätään tietoa heidän voinnistaan Omavointi-palvelun avulla.

– Voidaan sanoa, että Omavointi-palvelu on edellytys rekisterin toiminnalle. Seuraamme potilasta ennen leikkausta sekä vuosi, kaksi, viisi ja kymmenen vuotta leikkauksesta. Lisäksi kirurgi tuottaa tietoa leikkauksen syystä ja itse toimenpiteestä.

Tietoa selkäkirurgiasta on toki kerätty aiemminkin, mutta se on vaatinut paljon työvoimaa, kun seurantaa on tehty paperisilla seurantalomakkeilla.

– Sähköinen alusta, kuten Omavointi, säästää aikaa ja tekee vastaamisen erittäin helpoksi, kun potilas voi helpommillaan vastata kysymyksiin esimerkiksi älypuhelimella. Se toivottavasti tulevaisuudessa helpottaa myös potilaiden sitoutumista seurantaan. Jotta kerätty tieto olisi laadukasta, pitäisi potilaista 60–80 prosenttia saada sitoutumaan seurantaan koko sen ajaksi, Pekkanen korostaa.

Mukana kaikki selkäkirurgian ammattilaiset

Selkäkirurgian rekisterin pohjana on käytetty lukuisia kansainvälisiä tutkimuksia ja suosituksia. Esimerkkinä on toiminut muun muassa Ruotsi, jossa selkäkirurgian rekisteri on toteutettu jo 1990-luvulla.

– Tavoitteenamme on saada seurantaan mukaan kaikki yksiköt, jotka tekevät selkäkirurgiaa ERVA-alueilla tai yksityisissä sairaaloissa. Selkäkirurgiyhdistyksessä, jossa ovat mukana lähes kaikki Suomessa selkäkirurgisia operaatioita toteuttavat erikoislääkärit, on vahva tahtotila saada aikaan kansallinen rekisteri. Kansallista selkärekisteriä on suunniteltu pitkään, mutta yhtenäisen rekisterin rakentaminen on työlästä ja lainsäädäntö asettaa omat haasteensa yksiköiden väliseen vertailuun.

Rekisteriä ovat olleet luomassa sekä selkäortopedit että neurokirurgit.

– Saimme vuoden 2016 aikana konsensuksen siitä, mitä asioita rekisteri sisältää. Tavoitteena oli rakentaa selkeä, tiivis sisältö, joilla kuvataan potilaan oireiden vakavuutta, leikkauksen syytä ja itse leikkaustoimenpidettä. Muun muassa tähän tarvittiin koko profession kattavaa keskustelua. Samalla yhdenmukaistettiin kirjaamistapoja, Liisa Pekkanen sanoo.

Liisa Pekkanen

  • LT, Kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
  • Suomen Selkäkirurgiyhdistyksen puheenjohtaja 2013–2015
  • työskentelee selkäkirurgina Keski-Suomen Keskussairaalassa, Ortopedian ja traumatologian klinikalla